Hillakuumeessa

P1120377

Kun lauantaina tein kotona ehdotuksen, että lähtisimme seuraavana päivänä poimimaan hilloja, sain osakseni hiukan hölmistyneen katseen. ”Onko tämä jotain blogijuttujasi vai?” minulta tiedusteltiin.

No en minä sillä.

Selitin, että tykkäsin marjastamisesta kovasti (olin ensimmäisen kerran marjastamassa jo yksivuotiaana!) ja että nyt kun kerran olin näillä hillamailla, koin kovaa poltetta päästä mättäille keräämään omaan saaliin.

Niin sitä sitten mentiin.

Koska olen paikkakunnalla uusi enkä tunne hillapaikkoja, piti sopivaa paikkaa aluksi haeskella. Tutkin karttaa ja ehdotin, että lähtisimme ajamaan Lokan suuntaan. ”Sieltä varmaan löytyy jotakin”, arvelin.

Eikä tarvinnut kovin kauan ajella, kun löysimme sopivan paikan. Ei muuta kuin nokka kohti suota.

Ja sieltähän niitä kaunokaisia löytyi, oo-la-laa! Kyllä kelpasi.

P1120436

P1120381

P1120373

P1120374

P1120422

P1120388

P1120426

 

Matalapainetta

Ponttoonisaunalla2807

Matalapaine on ottanut Lapin haltuunsa. Kymmenen vuorokauden sääennuste lupaa tuleville päiville joko enemmän tai vähemmän sadetta. Ei kai pitäisi masentua, mutta jotenkin tämä kylmä heinä-elokuun vaihde ja ”epätavallisen laaja matalapaine” meinaavat pistää mielenkin matalaksi, vaikka kuinka yrittäisi tsempata. Tuntuu kuin syksy olisi yhtäkkiä jo saapunut. Eihän tämän näin pitänyt mennä! En minä tätä tilannut!

Mutta minkäs teet. Eihän tämä kiukuttelemalla tai mököttämällä tästä parane (murisen silti hetken aikaa itsekseni ja poljen jalkaa).

Ei kai auta muu kuin yrittää ottaa ilo irti siitä, mistä pystyy. Kun eilen saimme nauttia sateettomasta päivästä, suuntasimme miehen ponttoonisaunalle (= lauttasauna) Kitiselle (= joki Sodankylässä). Eihän ponttoonisaunominen toki sateettomuutta vaadi. Mukavaa saunassa on sateellakin.

Ilta oli pilvinen, mutta tyyni ja kaunis, ja pilvet peilautuivat tyynen joen pinnasta. Saimme yhden hauen ja yhden ahvenen. Pulahdin saunasta kaksi kertaa Kitiseen, eikä vesi tuntunut lainkaan kylmältä.

Päivän opetus: täytyy vain mennä ja tehdä.

Kitinen2807Kitinen2807_02

HaukiAhven

”Et voi vaikuttaa olosuhteisiisi, vaikka kuinka kamppailisit. Voit toki vaihtaa maisemaa ja sitä kautta olosuhteita ympärilläsi. Voit matkustaa jonnekin, missä ei sada. Päätöksesi jäädä sateeseen on omasi. Se, miten otat siitä suurimman hyödyn irti, riippuu vain itsestäsi ja omasta asenteestasi.” – Kimmo Takanen kirjassaan Päästä irti – Vapaudu läsnäoloon (Kirjapaja 2013).

Tänään on kesäpäivänseisaus

Puoli vuotta sitten talvipäivänseisauksena (22.12.) ajelimme Kurkiaskan voimalaitoksen kautta kulkevaa tietä Rovaniemelle. Maisema näytti puoliltapäivin autonikkunasta tältä:

Kurkiaska_talvipäivänseisaus

Juhannusyönä ajelimme samaa tietä vastakkaiseen suuntaan, kun palasimme Pyhätunturilta Sodankylään. Kello oli lähes kaksi yöllä, ja aurinko paistoi horisontin yläpuolella.

Kurkiaska_juhannusKurkiaska_juhannus02

Ihmeellisiä ja kovin epäsuhtaisia nämä vuodenajat. Puoli vuotta sitten Napapiiriä lähestyessämme saimme ihailla aurinkoa horisontin yllä hetken aikaa. Sitten tuli pimeää.

Nyt valoa piisaa ympäri vuorokauden yltäkylläisesti. Kyllä sitä kelpaa ihastella.

Keskiyön_aurinko

Juhlien jälkeen

Elokuvajuhlat on juhlittu, ja viimeiset vieraat lähtivät tänään. Viiden täydellisen, täyteläisen päivän jälkeen olo on väsynyt, pakahtunut ja onnellinen. Vielä on vaikea sisäistää kaikkea tapahtunutta, mutta tässä yritys kertoa jotain siitä:

Näin neljätoista elokuvaa, yhden Suomi-elokuva-karaokenäytöksen ja Ismo Alangon valokuvakonsertin.

Katsoin elokuvia aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. En erottanut päivää yöstä enkä yötä päivästä.

Jonotin elokuvalippuja ja hermoilin, pääsenkö niihin elokuviin, joihin haluan.

Tapasin ihania ihmisiä. Puhuin liikaa ja nauroin paljon.

Palelin 2001: Avaruusseikkailu -elokuvassa.

Saunoin ponttoonisaunassa ja pulahdin saunasta kaksi kertaa Kitiseen.

Näin J. Karjalaisen festariklubilla.

Tanssin hitaita.

Itkin Ismo Alangon valokuvakonsertissa.

Oksensin kerran.

Söin aamuyöllä pitsaa laiturilla.

Pyöräilin kotiin juhlien jälkeen aamuauringonpaisteessa.

 

Kiitos Tiina, Anne-Mari, Sanna, Visku, Jarkko, Jaakko ja Tytti. Loistavaa, että kävitte.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Elokuvajuhlat_taivas

Elokuvajuhlat_ohjelma

Elokuvajuhlat_purplerainetkot

Elokuvajuhlat_Prince

Elokuvajuhlat_aamuyö01

Elokuvajuhlat_aamulla

Elokuvajuhlat_aamuyö02

Elokuvajuhlatunnelmia

Elokuvajuhlat_Lapinsuu

Hei vaan täältä elokuvajuhlatohinan keskeltä! En ehdi postaamaan sen kummemmin, tulinpahan vain sanomaan, että huippua on. Koti on täyttynyt festarivieraista, ja kylä on täynnä ihmisiä ja elokuvia. Elämä ei voisi olla paremmin. Yltäkylläisiä päiviä nämä. Onneksi vielä kaksi päivää jäljellä.

Elokuvajuhlat_ohjelmasuunnittelua

Elokuvajuhlat_Möller

Elokuvajuhlat_Kitinen

Yhden vavahduttavimmista hetkistä on tähän mennessä tarjonnut eilisiltainen karaokenäytös, joka koostui suomalaisen elokuvan tunnetuista laulunumeroista (Kulkurin valssi, Romanssi, Lentävä kalakukko, Laulu kuolleesta rakastetusta, Sinua sinua rakastan, Kauas pilvet karkaavat…). Näytös alkoi itsensä Kiti Neuvosen esilaulamalla Nuoruustangolla, joka on minulle tärkeä kappale menneisyydestä: kävin aikanaan Helsingissä Kallion lukion, jossa perinteenä oli, että uudet ylioppilaat lauloivat Nuoruustangon koulun ylioppilasjuhlassa.

Elokuvajuhlat_KitiElokuvajuhlat_Satumaa

Kolme yötä elokuvajuhliin on

Elokuvajuhlat_teltta

Elokuvajuhlat_kinopubi

Elokuvajuhlat_pieniteltta

Elokuvajuhlajännitys leijuu ilmassa, ja kylällä näkyy jo juhlien merkkejä. Teltat ovat nousseet, Kinopubi avattu, ja minä toistelen herkemättä mielessäni (tai ääneen) omaa ”Jännää, jännää, jännää” -mantraani.

Kävin katsastamassa Kinopubin eilen illalla (satoi vettä ja vielä oli tyhjää). Tänään perehdyin  ohjelmakarttaan (joka kyllä elää koko ajan) ja tein jo alustavat suunnitelmat keskiviikolle. Aion olla yli-innokkaasti mukana kaikessa mahdollisessa alusta pitäen.

Tänä vuonnahan juhlat käynnistyvät hieman tavallista aiemmin, kun keskiviikkona elokuvateatteri Lapinsuussa järjestetään Peter von Baghin elämäntyölle omistettu matinea. Sen lisäksi haluan keskiviikkona käydä katsomassa seuraavat elokuvat: iranilaisen Jafar Panahin Taxin, avajaisnäytöksenä nähtävän Mike Leigh’n Vera Draken ja 70 millisenä näytettävän Kubrickin 2001: Avaruusseikkailun.

Kun nyt tuo sää lämpenisi. Kovin lupaavalta ei kyllä sääennustus näytä, mutta jospa tapahtuisi vielä jokin ihme.

Menin nukkumaan auringonpaisteessa ja heräsin ihanaan aamuun

Terassi01

Tänä aamuna Lapin Kansaa postilaatikosta hakiessani pysähdyin hetkeksi talon rappusille haistelemaan ilmaa. Lämmintä vielä ei ole (mittari näytti noin 10 astetta), mutta kesä tuoksuu jo. Taivas oli sininen, ja aurinko paistoi. Olo oli helpottunut. Ajattelin, kuinka paljon helpompaa elämä on tällaisina aamuina kuin Lappiin saapuessani loppuvuonna pimeimpään kaamosaikaan.

Kiitos tällaisista aamuista.