Haluan vielä palata Kilpisjärvelle.

Vietimme viikonlopun Kilpisjärvellä Norjasta palatessamme. Ihastuin Kilpisjärveen ja koko Käsivarren Lappiin ikihyviksi. Eilisessä Helsingin Sanomien Matka-osiossa ilmestyi muuten juttuni Käsivarrentiestä.

Kilpisjärvi sijaitsee aivan Käsivarrentien pohjoispäässä, Norjan rajan tuntumassa. Minua sykähdytti niin laajana avautuva Käsivarren jylhä erämaa, kirkasvetinen Kilpisjärvi (kävimme pulahtamassa järvessä saunasta kaksi kertaa ja täytyy sanoa, että vesi oli huippukylmää) kuin tietenkin mahtava Saana.

Kipusimme Saanan huipulle, josta avautuu näkymät joka suuntaan: Norjan lumihuippuisille vuorille, Käsivarren erämaahan ja Mallan luonnonpuistoon. Patikointimatkaa huipulle kertyy Kilpisjärven retkeilykeskukselta neljä kilometriä. Jyrkimpiin kohtiin on rakennettu portaat, jotka helpottavat nousua. Matkalla näimme riekkoja kesäasussaan.

Saanalle kavutessamme sää oli pilvinen, mutta perille päästyämme pilvipeite alkoi rakoilla ja aurinko paistaa. Illasta tuli kaunis ja aurinkoinen.

Me istuimme Kilpisjärven retkeilykeskuksen terassilla ja ihailimme edessä aukeavaa järveä. Minä ajattelin, että tänne tulen vielä uudestaan.